Yrityssaneeraus
Yrityssaneeraus on menettely, joka tarjoaa taloudellisia helpotuksia yrityksille, jotka ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Se voi auttaa yrityksiä selviytymään taloudellisista ongelmista ja välttämään konkurssin. Yrityssaneerausprosessi voi mahdollistaa jopa 6-12 kuukauden lyhennysvapaan ajanjakson, jolloin yrityksen ei tarvitse lyhentää mitään velkojaan. Olemme yli 20 vuoden aikana laatineet saneeraushakemuksia ja saneerausohjelmia sadoille yrityksille.
Yrityssaneeraus
1. Vaihe: Saneeraushakemuksen jättäminen. Ensimmäinen vaihe yrityssaneerausprosessissa on saneeraushakemuksen jättäminen käräjäoikeuteen. Hakemuksen voi jättää joko yritys itse tai sen velkojat. Hakemuksessa on selvitettävä yrityksen taloudellinen tilanne ja perusteltava, miksi yritys tarvitsee saneerausta. Hakemuksen jättämisen jälkeen käräjäoikeus arvioi, onko yrityksellä todellinen tarve saneeraukselle ja päättää, hyväksytäänkö hakemus vai ei.
2. Vaihe: Saneerausohjelman laatiminen. Jos saneeraushakemus hyväksytään, seuraava vaihe on saneerausohjelman laatiminen. Saneerausohjelma on suunnitelma, joka kuvaa, miten yritys aikoo selviytyä taloudellisista vaikeuksistaan. Ohjelma sisältää yksityiskohtaisen selvityksen yrityksen taloudellisesta tilanteesta, velkojien asemasta ja ehdotuksen velkojen uudelleenjärjestelystä tai vähentämisestä. Saneerausohjelman laatimiseen osallistuvat yleensä yrityksen edustajat, velkojat ja mahdollisesti myös ulkopuoliset asiantuntijat.
3. Vaihe: Saneerausohjelman vahvistaminen. Kun saneerausohjelma on laadittu, se tulee esittää velkojille. Velkojilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä ohjelma. Jos suurin osa velkojista hyväksyy ohjelman, se voidaan vahvistaa käräjäoikeudessa. Vahvistamisen jälkeen saneerausohjelma sitoo kaikkia velkojia, vaikka jotkut velkojat olisivatkin äänestäneet sitä vastaan. Tämä antaa yritykselle mahdollisuuden jatkaa toimintaansa saneerauksen aikana.
4. Vaihe: Saneerauksen toteuttaminen. Kun saneerausohjelma on vahvistettu, yritys voi alkaa toteuttaa sitä. Tämä voi sisältää velkojen maksamisen uudelleenjärjestelyn mukaisesti, velkojen vähentämisen tai muut toimenpiteet, jotka auttavat yritystä selviytymään taloudellisista vaikeuksistaan. Saneerausohjelman toteuttamisen aikana yrityksen on myös seurattava taloudellista tilannettaan ja raportoitava siitä käräjäoikeudelle.
5. Vaihe: Saneerausmenettelyn päättäminen. Saneerausmenettely päättyy yleensä, kun saneerausohjelma on toteutettu onnistuneesti. Tässä vaiheessa yrityksen taloudellinen tilanne on parantunut, ja se voi jatkaa toimintaansa normaalisti. Käräjäoikeus voi myös todeta saneerauksen epäonnistuneeksi, jos yritys ei pysty toteuttamaan saneerausohjelmaa tai jos sen taloudellinen tilanne ei ole parantunut. Tällöin yritys voi joutua konkurssiin.Yrityssaneerausprosessi voi olla monimutkainen ja vaatii usein ammattitaitoisten asiantuntijoiden apua. On tärkeää olla perillä yrityssaneerauksen vaiheista ja noudattaa niitä tarkasti, jotta prosessi sujuu mahdollisimman tehokkaasti.
Yrityssaneerausprosessi
Hakemusvaihe
Yrityssaneeraukseen hakeminen tapahtuu käräjäoikeudelle tehtävällä kirjallisella hakemuksella.
Yrityssaneerausmenettelyä koskevan asian käsittelee pääsääntöisesti se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä velallisen hallintoa pääasiallisesti hoidetaan. Yrityssaneerauksia ei käsitellä kaikissa käräjäoikeuksissa, joten tuomiopiirit eroavat niiden osalta normaaleista tuomiopiireistä.
Hakemuksessa on ilmoitettava, haetaanko perusmuotoista vai varhaisen vaiheen saneerausmenettelyä. Varhaista saneerausmenettelyä voi hakea ainoastaan velallinen itse ja se tulee kysymykseen uhkaavan maksukyvyttömyyden tilanteissa.
Hakemuksen perusmuotoisen saneerausmenettelyn aloittamiseksi voi tehdä velallinen, tai velkoja tai useampi velkoja yhdessä. Perusmuotoinen saneerausmenettely on mahdollinen, jos velallinen on maksukyvytön mutta saneerauskelpoinen, tai jos vähintään kaksi velkojaa, joiden saatavat yhteensä edustavat vähintään viidennestä velallisen veloista tekevät velallisen kanssa yhdessä hakemuksen tai puoltavat hakemusta.
Hakemuksella on osoitettava, että yrityksen toiminta on saneerauskelpoinen, eli se on mahdollista saattaa jälleen kannattavaksi. Hakemukseen on sisällytettävä yrityssaneerauslaissa- ja asetuksessa määritellyt tiedot ja liitteet. Hakemukseen liitettäviä tietoja ovat pääsääntöisesti muun muassa tiedot yrityksen varoista ja veloista, tiedot yrityksen taloudellisesta tilanteesta, talousvaikeuksien syyt, yritystoiminnan tulevaisuudensuunnitelmat sekä miten saneerauskustannukset ja uudet velat katetaan.
Hakemus on hyvä tehdä huolellisesti ja riittävän ajoissa, ennen kuin maksuvaikeudet ovat niin vakavia, ettei yritystoiminta ole enää tervehdytettävissä, eikä yrityssaneeraus enää tule kysymykseen.
Yrityssaneeraushakemuksen voi jättää myös siinä vaiheessa, kun yritys on haettu konkurssiin.
Yhteydenotto velkojiin hyvissä ajoin ennen saneeraushakemuksen tekemistä, ja saneeraushakemuksen tekeminen puolloilla on usein kannatettavaa, sillä tällöin hakemusmenettely helpottuu huomattavasti ja hakemuksen käsittely nopeutuu.
Menettelyn aloittamisen oikeusvaikutukset
Saneerausmenettelyn aloittamispäätöksellä alkaa niin sanottu rauhoitusaika, kun voimaan tulevat saneerausvelan maksu- ja vakuudenasettamiskielto, perintäkielto, sekä ulosmittaus- ja täytäntöönpanokielto.
Saneerausmenettelyn alkamisesta seuraavan rauhoitusajan tarkoituksena on varmistaa, että saneeraustoimenpiteet velkajärjestelyineen voidaan valmistella ilman, että kukaan velkojista voisi perintä- tai muilla toimillaan heikentää saneerauksen edellytyksiä.
Varhaisessa saneerausmenettelyssä maksu-, perintä- ja muut kiellot eivät tule sovellettavaksi automaattisesti lain nojalla, vaan hakemuksesta tuomioistuimen päätöksellä. Kiellot voidaan määrätä aluksi vain kolmeksi kuukaudeksi, minkä jälkeen niitä jatkettaessa kielloilla on 12 kuukauden enimmäisaika.
Tuomioistuin voi hakijan tai velallisen vaatimuksesta tarvittaessa määrätä kiellot väliaikaisesti jo ennen menettelyn alkamista.
Rauhoitusaikana velallinen ei saa maksaa saneerausvelkaa. Saneerausvelalla tarkoitetaan kaikkia velallisen velkoja, joiden syntyperuste on ajalta ennen hakemuksen vireilletulopäivää. Menettelyn alkaminen keskeyttää viivästyskoron kertymisen saneerausvelalle.
Hakemuksen vireilletulopäivän jälkeen syntyvät uudet velat tulee puolestaan maksaa normaalisti niiden erääntyessä. Näitä uusia velkoja eivät koske saneerausmenettelyn oikeusvaikutukset kuten maksu- ja perintäkielto. Velallisen kykenemättömyys menettelyn alkamisen jälkeisten velkojen maksamiseen on esteperuste, joka voi johtaa menettelyn lakkaamiseen.
Maksukiellosta on eräitä poikkeuksia, kuten velvollisuus maksaa työntekijöiden palkat ja vakuusvelan korot. Koska myös vakuusvelat kuuluvat kieltojen piiriin, velkojalla ei ole oikeutta muuttaa velan vakuutena olevaa omaisuutta rahaksi. Tuomioistuin voi kuitenkin antaa velkojalle luvan rahaksimuuttoon.
Yhtiön määräysvalta ja sen rajoitukset
Velallisen määräysvalta ja sen rajoitukset
Saneerausmenettelyn aloittamisesta huolimatta velallisella säilyy oikeus määrätä yhtiön toiminnasta, ja vastuu liiketoiminnan harjoittamisesta. Mikäli ei ole toisin säädetty tai määrätty, velallinen käyttää itsenäisesti päätösvaltaa yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvissa asioissa ja voi tehdä tähän tavanomaiseen toimintaan liittyviä oikeustoimia.
Tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia tai laajakantoisia oikeustoimia velallinen saa tehdä ainoastaan selvittäjän suostumuksella. Selvittäjällä ei kuitenkaan ole kelpoisuutta tehdä oikeustoimia velallisen puolesta, eli ilman velallisen omaa myötävaikutusta ei velallista sitovien oikeustoimien tekeminen ole mahdollista.
Velallisen sopimukset
Saneerausmenettelyn alkaminen ei pääsääntöisesti vaikuta velallisen jo tekemiin sopimuksiin, jollei toisin ole säädetty. Jos saneerausvelallisen sopimussuoritus on menettelyn alkaessa kokonaan tai osittain täyttämättä, eikä sopimus ole velallisen toiminnan kannalta tavanomainen, on selvittäjällä oikeus valita, pysyykö velallinen sopimuksessa.
Mikäli sopimus on velallisen toiminnan kannalta tavanomainen, ei selvittäjällä ole tällaista valintaoikeutta. Ennen menettelyn alkamista tehty toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen sopimus, jolla velallinen on sitoutunut tekemään toistuvasti tai jatkuvasti muunlaisen kuin rahasuorituksen, voidaan selvittäjän suostumuksella irtisanoa saneerausohjelman vahvistamisesta lukien, jos irtisanominen on saneerauksen toteuttamisedellytysten turvaamiseksi välttämätöntä.
Velallisella on saneerausmenettelyn aikana oikeus irtisanoa vuokra- tai leasingsopimus päättymään kahden kuukauden irtisanomisajalla.
Korvaus, joka on suoritettava sopimuksen irtisanomisen tai purkamisen vuoksi, on velallisen saneerausvelkaa.
Työsopimusten irtisanomisesta saneerausmenettelyn yhteydessä säädetään työsopimuslaissa. Velallinen voi irtisanoa työsopimuksen kahden kuukauden irtisanomisajalla.
Työntekijän oma irtisanomisaika saneerausmenettelyn yhteydessä on 14 päivää.
Työntekijöitä irtisanottaessa on noudatettava yhteistoimintamenettelystä annettuja säännöksiä
Varsinainen saneerausohjelma
Saneerausohjelma
Saneerausohjelma on velallisen yritystoiminnan tervehdyttämisen kokonaisratkaisu.
Yrityssaneerauslakiin on yleisellä tasolla merkitty, mitkä selvitykset saneerausohjelman tulee sisältää ja mistä asioista ohjelmassa tulee määrätä. Saneerausohjelma sisältää määräykset velallisen toiminnan jatkamiseen, muuttamiseen tai lopettamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Lisäksi ohjelmaan kirjataan velkajärjestelyt, joiden tavoitteena on parantaa yrityksen toimintaedellytyksiä. Velkajärjestelyn keinoja ovat esimerkiksi maksuaikataulun muuttaminen ja velan määrän alentaminen. Tärkeä osa saneerausohjelmaa on velkojen maksua ja velkajärjestelyjä koskeva maksuohjelma, joka sellaisenaan on täytäntöönpanoperuste.
Velkojalle tuleva suoritus ei saa olla arvoltaan pienempi kuin mitä velkoja saisi velallisen konkurssissa. Vakuusvelat ovat erityisasemassa niin, että velan määrää ei voida alentaa siltä osin kuin vakuuden arvo sen kattaa.
Yrityssaneerauslaissa ei määritellä saneerauksen vaatimia liiketaloudellisia toimenpiteitä, vaan niistä päätetään tapauskohtaisesti.
Saneerausohjelmaan sisältyy tyypillisesti velallisen toimia koskevia ehtoja. Tällaisia ehtoja voivat olla muun muassa johdon palkkioita koskevat ehdot, erilaiset henkilöstöjärjestelyt ja lisäpääomaa koskevat vaatimukset.
Saneerausohjelmassa voidaan määrätä perusteita yksittäisten velkojien velkajärjestelyjen, tai koko ohjelman raukeamiselle.
Selvittäjän lisäksi myös velallisella ja velkojilla on mahdollisuus laatia oma ohjelmaehdotuksensa.
Saneerausohjelman vahvistaminen
Velkojilla tulee olla mahdollisuus perehtyä selvittäjän tekemään ohjelmaehdotukseen, ilmaista kantansa ja äänestää ehdotuksesta. Äänestystä varten velkojat jaetaan saatavansa perusteen mukaisesti velkojaryhmiin. Käytännössä saneerausohjelma hyväksytään yleensä laissa määrätyin edellytyksin niin, että kaikkien velkojaryhmien enemmistö tai tietyissä tilanteissa yhden velkojaryhmän enemmistö kannattaa sitä. Myös velallista kuullaan ohjelmaehdotuksesta.
Tuomioistuin tutkii, että laissa säädetyt edellytykset ohjelman vahvistamiselle ovat olemassa. Tuomioistuin ei ota kantaa ohjelman liiketaloudelliseen sisältöön. Lopuksi tuomioistuin vahvistaa saneerausohjelman.
Kun saneerausohjelma on vahvistettu, sen sisältö korvaa saneerausvelkojen aikaisemmat ehdot. Tuomioistuimen vahvistama saneerausohjelma kelpaa tarvittaessa sellaisenaan täytäntöönpanoperusteeksi velkojalle, samalla tavoin kuin suoritukseen velvoittava tuomio.
Saneerausohjelman toteuttaminen
Saneerausohjelma kestää yleensä useita vuosia. Saneerausohjelman toteuttaminen on ensisijaisesti velallisen vastuulla.
Saneerausohjelman toteuttamisen aikana velallisyhtiön liiketoiminta jatkuu saneerausohjelman määrittämissä rajoissa. Velallinen maksaa saneerausvelkoja ohjelmassa määrätyn maksuohjelman mukaisesti. Siinä tapauksessa, että velkoja on ohjelmassa leikattu, ohjelmassa on usein määräys lisäsuoritusvelvollisuudesta tiettyjen ehtojen täyttyessä. Mikäli saneerausohjelmassa on leikattu saneerausvelkojen pääomia, velallinen ei saa jakaa ohjelman toteuttamisen aikana omistajille varoja muutoin kuin mitä ohjelmassa on määrätty.
Saneerausohjelman toteuttamisen seurantaa varten voidaan määrätä valvoja, joka valvoo velkojien lukuun ohjelman toteuttamista. Valvojaksi voidaan määrätä selvittäjä tai joku muu henkilö. Myös velkojatoimikunnan toimikausi voidaan ohjelmassa määrätä jatkumaan ohjelman päättymiseen saakka.
Saneerausohjelman päätyttyä valvojan tai, jos sellaista ei ole, velallisen on viipymättä annettava velkojatoimikunnalle ja velkojille loppuselonteko ohjelman toteutumisesta.
Kysyttyä
Paljonko yrityksen lopettaminen maksaa?
Selvitystilamenettelyn kautta tapahtuva osakeyhtiön lopettaminen maksaa alkaen 2200€. Jos etsimme yritykselle uuden omistajan, joka nimittää yritykselle uuden hallituksen ja muut toimielimet on palvelun hinta alkaen 0 €. Lisäksi tulee maksettavaksi rekisteröintikulut.
Paljonko yrityssaneeraus maksaa?
Yrityssaneeraushakemukseen liittyy useita vaiheita. Kokonaispalvelu sisältäen velkojain neuvottelut, koko saneerausprosessin aikaisen konsultoinnin varsinaisen yrityssaneeraushakemuksen laatimisen liitteineen maksaa keskimäärin 4000 €. Pelkkä yrityssaneeraushakemuksen laatiminen valmiin aineiston pohjalta maksaa 1500 €.
Paljonko kirjanpito maksaa?
Tilitoimistopalvelujemme hinnat ovat kilpailukykyiset. Emme rankaise yrittäjää siitä, jos kirjanpito on hieman myöhässä. Autamme selvittämään tilanteen, jos tositteita on hukassa. Tarkka hinta selviää pyytämällä tarjouksen.
Kuinka nopeasti palveuja saa?
Meillä on laaja yhteistyökumppaniverkosto, jonka johdosta voimme aloittaa toimeksiannon kuin toimeksiannon jopa saman vuorokauden aikana. Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin.
Mitä yrityksen lopettamiseen sisältyy?
Nimitämme selvitysmiehen, joka huolehtii kaikesta tarvittavasta. Irtisanomme kaikki yhtiön sopimukset, suljemme pankkitilit, puhelimet, kotisivut ym. Hoidamme kaikki yrityksen asiat toimeksiannon alkamisesta lukien siihen, että yrityksen varat jaetaan osakkaille ja yhtiö poistetaan kaupparekisteristä.
